Mitä meille kuuluu?

Ajattelin palata kirjoittamaan tätä blogia uudestaan puhtaalta pöydältä. Opiskeluni olen nyt saattanut loppuun, joten aikaa on nyt enemmän kaneille että tämän blogin kirjoittamiseen. Kaikki kanit mennä porskuttavat samaan tahtiin, niin kuin viime vuonnakin. Blogin kolme päätähteä Donna, Unski ja Reiska ovat saaneet uuden kaverin joukkoonsa. Helmikuussa kävin hakemassa Urjalan läheisyydestä ensimmäisen sijoituskanini rexnaaraan nimeltä Pawhill's Berdita. Lähitulevaisuudessa aion ostaa Bellan ihan ikiomaksi.  "Bella" on osoittautunut hieman ujoksi, mutta rohkaistuu kyllä koko ajan. Kaniin ihastuin ja rakastuin päätäpahkaa, kun sen omistaja lähetti minulle ensimmäiset kuvat facebookin välityksellä. Bella saattaa hyvinkin olla kimmoke alkaa kasvattamaan rex-kaneja joskus tulevaisuudessa.  Nyt vielä odotetaan muutama kuukausi, että Bellan voi astuttaa ensimmäisen kerran. Innolla odotan tämän neidin poikuetta! Bellalle pitäisi vain löytää sopiva uros valmiiksi heinä/elokuuta varten.

Helmikuussa kävin suorittamassa Suomen Kääpiökanit ry:n järjestämän kasvattajakurssin, jossa paneuduttiin mielenkiintoisiin aiheisiin ja monenmonta vinkkiä minua kokeneemmilta kasvattajilta korvan taakse. Kasvattajakurssi on pakollinen suoritettava, jos aikoo anoa Suomen Kaniyhdistykseltä virallista kasvattajanimeä kasvattamillensa kaneille. Heinäkuun jälkeen voin laittaa vihdoin ja viimein kasvattajanimihakemusta eteenpäin!

Töminän Donitsi, tutummin Donna pyöräytti ensimmäiset poikasensa noin kaksi viikkoa sitten. Tätä poikuetta odotin kuin kuuta nousevaa, mutta harmikseni kumpikaan syntyneistä luonnonsinisistä muksuista ei ollut enää elossa kun sunnuntaiaamuna kanilaan menin ruokkimaan kaneja. Positiivisin seikka oli kuitenkin se, että Donna oli sentään tiinehtynyt. Itselläni oli sen päivän aika haikea fiilis. Sain kasvattajatutultani ohjeeksi astuttaa Donnan heti uudestaan synnytyksen jälkeiseen poikaskiimaan. Kovin on jo samat tiineyden "merkit" ilmassa, kuin viimeksi; häkkiä laitetaan uuteen uskoon kaivamalla kuoppia ja pöllyttämällä heiniä sekä puruja. Laskettu aika on sitten reilun parin viikon kuluttua, ja todella toivon että tällä kertaa poikaset selviytyisivät hengissä. Täällä blogin puolella tullaan aivan varmasti seuraamaan poikasten kehitystä ja kasvua isoiksi pupuiksi, kunhan nyt ensin syntyvät.

Tämän kesän aikana koitetaan päästä edes yhden tai kahden kanin voimin näyttelyihin, jotka olisivat suht lyhyen ajomatkan päässä. Näyttelykelposia kaneja omasta sakista ovat ainoastaan Bella ja kääpiöluppauros Rebellion eli "Reiska". Donna jäi kokonaan jalostuskäyttöön viime marraskuisten näyttelyiden jälkeen, joissa kävi ilmi että naaraan turkista puuttuu yksi väriominaisuus. Pettymys oli suuri, koska ajattelin rekisteröiväni Donnan mutta nyt se jäi vain ajatustasolle. Reiskan haluaisin rekisteröidä vielä tänä vuonna, vaikkei sen kanssa olekaan kiire.

Näin siis meillä, ja toivottavasti jäätte tätä blogia ja meidän elämää seuraamaan! :)