Uudenvuoden toivotukset!

Niin ne kasvaa

Reiska 1v 7kk

Oma kasvattini - Villis 7kk

Oma kasvattini - Aatos 4kk

Postausideoita?

Heips!

Olisiko teillä tämän blogin lukijoilla ideoita, joista voisin postauksia kirjoitella? Pää lyö tyhjää tällä hetkellä, vaikka kirjoitusintoa olisikin. Mistä haluaisitte kuulla lisää? :--)

Vuoden 2015 kuvia

Kohta ollaan jo joulukuun puolessa välissä ja ajattelin että voisin nyt julkaista ennen näkemättömiä kuvia teille :-) Kuvia on kertynyt tänä vuonna ihan kiitettävästi, kännykällä on niin helppo napsia kuvia kanilassa ollessa. Järkkärin otan mukaan vasta silloin, kun on oikeasti tarkoitus ottaa (laadukkaita) kuvia kaneista. Kirjoittelen lähiaikoina taas meidän kuulumisia ja ensi vuoden suunnitelmia tänne blogin puolella.

Mitäs meille?

Kanilan ensimmäinen kasvatusvuosi lähenee loppuaan. Tuntuu, ettei vielä ole mitään saannut oikein aikaiseksi vaikka pohjat väriprojektiini on nyt tehty. Kanilassa on projektipoikueita kasvamassa nyt vielä kolmisen kappaletta; Haltijan, Raisan sekä Sansan "uunituoreet" muksut. Sansa tuli minulle lainaksi kasvattajaltaan, naaras tuli Reiskan morsiammeksi. Sansan muksuilla on ikää tämän viikon sunnuntaina kaksi viikkoa, ja pitäisi kyllä kurkkia availisivatko ne jo silmiään. Raisan ja Haltijan muksut olen vihdoin nimennyt, pitkän pohtimisen jälkeen. Japsimuksujen nimistä en ole päässyt itseni kanssa vielä yhteisymmärrykseen, vaikka nimivaihtoehdot ovatkin olemassa :D 

Vielä kun saisi kasvattajanimen käyttöön...

Raisan muksut Bianka ja Brianna, joilla ikää 9vk.

Haltijan muksu Caspian (6vk)

Haltijan muksu Cressida (6vk)

Haltijan muksu Cornelio (6vk)

Haltijan nimetön japsimuksu (6vk)

Haltijan nimetön japsimuksu (6vk)

Ensi viikolla suuntaan vielä vuoden viimeisiin näyttelyihin Polvijärvelle Reiskan, Aatoksen ja Villiksen kanssa. Jos näyttelyt menisivät paremmin kuin Salon näyttelyt :D noh, sitä saa toivoa. Kirjoittelen jotain pätkää noista näyttelyistä sitten ensi viikon jälkeen tänne blogin puolelle :)

Syyskuvia ja kuulumisia

Meillä vaan porskutetaan eteenpäin pienistä vastoinkäymisistä huolimatta. Salon näyttelyt menivät totaalisesti penkin alle - tuomarin mukaan Reiska ei ollut sinichinchilla, joten se sai nollat ja Villis sai kolme pistettä vähemmän (90,5p) kuin Pyhtäällä, jolloin tuloksena oli 93,5p. No eipä tuomarin mielipiteelle voi mitään. Moni muukaan ei kyllä ko tuomarista pitäneet. Kotiin olisi vaan pitänyt jäädä, niin olisi välttynyt huonolta mieleltä. Toisaalta oli kiva nähdä tuttuja ihmisiä ja tutustua uusiin.

Ensi lauantaina pyhäinpäivänä suunnataan LeKan Halloween-näyttelyihin Humppilaan. Ihan mielenkiinnosta lähden kokeilemaan pet-näyttelyitäkin Reiskan, Donnan ja Aatoksen voimin. Eipähän ole niin vakavat näyttelyt kuin ulkomuoto. Täytynee kuitenkin puunata kanit perjantai illalla oikein kunnolla ja laittaa kuljetusboksit valmiiksi sun muut kamat valmiiksi. Humppilaan meiltä ajaa vain alle tunnin, joten mistään pitkästä matkasta ei ole kysymys. 

Raisan luonnonharmaat muksut - ikää parisen viikkoa kuvassa.

Uusin chinchillanaaras-vahvistuksemme Ajattaren Haltija synnytti 7.10 viisi nakkia, väreinä mustavalkoinen japanilainen ja chinchilla. Ei tullut sittenkään suoraa sinichinchillaa vaikka niin toivoin. Kuitenkin näillä "projektipoikasilla" päästään vähän lähemmäs juurikin sitä sinichinchillaa. Kuvia laitan niistä myöhemmin kunhan kasvavat, että niistä saa kunnon kuvia otettua. Ikää niillä on tosiaan vasta 3vk.

Olivianan Opintopisteen eli Raisan muksut täyttivät tänään jo viisi viikkoa! Saavat kasvaa rauhassa kunnes päätän kumpi niistä jää kotiin jatkamaan sukuaan. Molemmat olivat naaraita, joka tuntui aikamoiselta lottovoitolta koska mulle on syntynyt enemmän uroksia kuin naaraita (1 naaras vs. 7 urosta...)

Reiska on ainoa kaneista, joka jaksaa poseerata kameralle.

Aatos senkuin kasvaa ja komistuu! ;)

Donnan elokuun poikueesta tosiaan jäi kotiin kasvamaan tälläinen ^ pieni kaveri, jolla on ikää melkein 3 kuukautta. Lauantaina Aatos avaakin näyttelyuransa Humppilan näyttelyissä, ja jos Polvijärven näyttelyihin lähden niin Aatos lähtee sinnekin mukaan. Tätä jätkää tulen näyttelyttämään niin paljon tulevaisuudessa kuin mahdollista ja mulla onkin kovat odotukset tämän suhteen.

Villimies, kohta 6kk.

Möhköfantti Bart

Palataan! :)

Poikasten kuulumisia ja näyttelyinnostusta

Tänä vuonna on  syntynyt kolme kääpiöluppapoikuetta ja yhtä vielä odotellaan. Uusimman chinchillan värisen naaraan olen koittanut saada tiineeksi. Reiska on sen astunut muutaman kerran ja nyt vain odotellaan. Odotan mielenkiinnolla mitä värejä sieltä syntyykään.

Raisan poikue: Raisakin sai vihdoinkin poikaset 21.9., pesästä löytyi seuraavana aamuna kaksi luonnonharmaata (projekti-)muksua. Vaikka poikaset ovatkin "tylsän" värisiä, ne kantavat sinistä ja chinchillaa joita tulevaisuuden projektissani tarvitsen. Sukupuolia meinasin kurkkia jossain vaiheessa, ja todellakin toivon että jompi kumpi olisi naaras! Muuten mulla on kohta kanila täynnä uroksia.... Poikasten isä on muuten luonnonsininen Vihervaaran Bart.

Raisan naperot 23.9.

Donnan poikue: Donna pyöräytti 4.8. kolme hienoa luonnonharmaata poikaa, joista yksi jää mulle kasvamaan. Kahdelle muulle onkin jo kodit katsottuna :) Kotiin jäävä muksu olikin heti suosikkini ja oli selvää että sitä en myy eteenpäin. Isänä poikasilla on hieno  luonnonharmaa Töminän Voltaren, joka ikävä kyllä poistui vihreimmille porkkanamaille yllättäen.

Kotiin jäävä Aatos <3

Donnan poikue: Viime toukokuun poikueesta kotiin jäi loppujen lopuksi vain luonnonsininen uros Villimies. Villiksestä on kasvanut hieno nuori uros, se muistuttaa päivä päivältä lisää isäänsä Reiskaa. Samanlainen kroppa ja samanlaiset eleet. Vähän on alkanut murkkuakin pukkaamaa ja koitellaan rajojaan. Villis kävi näytillä Pyhtäällä 5.9. juuri 4kk iässä. Mulla ei ollut todellakaan suuret odotukset arvostelun osalta, mutta kumman hyvät pisteet saatiin! Omasta kasvatista saa olla kyllä ylpeä! Vähän tässä alkaa näyttelymeiningistä innostumaan, joten suuntaan Villiksen ja Reiskan kanssa Salon näyttelyihin 10.10!

Iso mies Villis!

Eilen tuli kauan odotettu kaniyhdistyksen jäsenlehti Kanimakaziini, ja kasvattajanimeni on siellä anottavana! Marraskuun puolessa välissä selviää hyväksyykö kaniyhdistys sitä, ja toivon mukaan loppuvuodesta voin kasvattajanimen liittää kasvattieni nimien eteen. 

Kirjoittelen taas pian meidän kuulumisia :)

Kanilauman kuulumisia

Pikku hiljaa meinasin taas alkaa päivittämään kanilauman kuulumisia myös tänne blogin puolelle. Kanikokoonpano on viime kevään jälkeen muuttunut hyvinkin paljon; Unski lähti vehreimmille porkkanamaille ja Bella muutti kesäkuussa kaverille jalostuskäyttöön. Se on jo saanut siellä ensimmäisen poikueensa. Kävin sitä edellispäivänä katsomassa, ja on se kyllä hyvässä kodissa! <3

Uusia laumanjäseniä ovat taasen ovat chinchillan väriset naaraat Raisa ja Haltija. Raisa on ollut talossa jo tovin, kun taas Haltija muutti vasta tämän viikon maanantaina meille.

Raisa

Haltija

Bart

Luonnonsinistä jalostusurosta etsiessäni Raisan sulhaseksi tuli vastaan Bart. Kyseinen uros saapui viikkoa Raisan jälkeen. Bart on aikalailla saman luonteinen kuin edesmennyt Unski - löllykkä, joka rakastaa rapsutuksia. Bart tuli täyttämään Unskin jättämää aukkoa. Herra on kotitunut hyvin, ja alkaa Raisakin tokenemaan uuteen kotiin muutosta. Vielä pitää odotella, että Haltija kotiutuu ja pääsee karanteenitiloista muuttamaan kanilan puolelle. 

Pitääpä kohta kirjoitella päivitystä noista kevään poikasista, sekä elokuun alussa syntyneistä mukeloista! :)

Sattuu ja tapahtuu

Töminän Uutuuspastilli "Unski" tosiaan menehtyi tämän viikon maanantaina äkillisesti. Kani meni viime viikonlopun aikana huonoon kuntoon, joten päätin että sen on päästävä paremmille porkkanamaille :( Vaikka päätös olikin vaikea tehdä tiedän että Unskilla on nyt kaikki hyvin ja se vahtii minua pilven reunalta katsellen. Unski jätti kyllä järjettömän suuren aukon täytettäväksi. Ikävä sitä on ja välillä toivoo, että tämä olisi ollutkin pahaa unta ja seuraavana aamuna Unski löytyisikin omasta häkistään. Onneksi noita eläimiä joka päivä itse hoitaa niin samantien huomaa jos jotain on vialla niiden hyvinvoinnissa.

Nyt iloisempiin aiheisiin... Reiska ja Bella ovat tosiaan päässeet olemaan ympäri vuorokauden ulkona, vihdoin ja viimein! Hyvin tyytyväisen oloista sakkia. Eikä tarvitse siivota kuin yhtä häkkiä parin päivän välein tällä hetkellä, helpottaa siivoushommaa huomattavasti! Samalla kun kaksikko siirtyi ulos aloin niitä totuttamaan vihreään pikkuhiljaa. Massut ei onneksi menneet sekaisin. Donnallekin vihreä maistuu sekä poikasille, jotka rohkeasti maistelevat kaikkea uutta. Lempparikasvihan on kestosuosikki voikukka, mitä löytyy onneksi pihapiiristä vaikka millä mitalla. Tosin suurinosa tuoresatsista on kuitenkin luonnon heinää.

Ostin tänään extempore uuden kännykän, joten kännykkäkuvien laatu pitäisi parantua ainakin  jonkin verran. Järkkäriä en vaan jaksa tuolla pihalla kantaa, vasta sitten otan sen mukaan kun olen oikeasti suunnitellut ottavani kaneista kuvia. Kännykällä on niin helppo napsaista pari kuvaa kun siltä tuntuu. Kesällä tykkään muutenkin kuvailla noita kaneja, pitäisi siis vaan ryhdistäytyä ja käyttää auringonvalo hyväksi.

Pikkuiset ovat lähtivät pesästä seikkailemaan! :)

Donnan poikasista en ole hetkeen kerennyt ottanut kuvia, viimeksi silloin kun ne olivat kolmen viikon ikäisiä. Tänään niillä sitten on jo ikää viisi viikkoa! On pitänyt jo monta päivää ottaa uusia kuvia, mutta ehkä ensi viikolla sitten. Korvat niillä alkaa laskeutumaan alas ja ne ovatkin aika veikeän näköisiä nyt. Yhdellä vielä on pystyssä molemmat korvat mutta se onkin poikueen pienin sintti.

Seuraavan postauksen voisinkin tehdä Donnan muksuista ja kertoa enemmän niiden kuulumisia :)

Lepää rauhassa Töminän Uutuuspastilli

2011-2015

Kesä tulee kohisten!

Aurinko paistaa, sataa vettä kaatamalla ja taas aurinko paistaa. Hetken sää näyttää kesäisemmältä, kunnes taas palaa syksyiseksi sateineen. Toivon, että sateet loppuvat pian ja aurinko alkaa lämmittämään kunnolla. Tietenkin pupujen kannalta on kivempi, ettei mitään 'tappohelteitä' tulisi. Näin vähän viileämmillä keleillä puput tykkäävät hengata pihalla, ja niitä saa todenteolla houkutella illalla sisälle. Pieni sadekaan ei paljoa pupuja hetkauta ja vaikka tänäänkin on harmaa sää, silti laitoin puput ulos. Onneksi pressut ovat keksitty, niistä saa hyvin sadesuojat häkkien päälle.

Tänään olikin pellettipäivä ja huomasin siinä pupujen ruokailua katsellessa, että voikukanlehdet ja muu tuore heinä kelpaa paremmin kuin pelletti. Pelletti jäi siis kakkoseksi alta aikayksikön. Muutenkin vähän heikosti näyttää Excel & Rabbit Royale -sekoitus kelpaavan.  Ja muutenkin jos hakisi seuraavaksi ison säkin Primoa kokeiluun.

Eilen oli tosi nätti sää, joten hetken mielijohteesta otin kameran esille ja otin molemmat poitsut vuorotellen häkeistään kuvattavaksi. Muutama kuva tosin vain onnistui, kun molemmat haistelivat ympäriinsä erilaisia hajuja. Reiska on ollut jo keväästä asti upeassa kesäkarvassa, mutta Unski näyttää kyllä aika sotkuiselta :-D Se tiputtaa todella hitaasti karvaansa, mutta kanila kun on viileä, niin ei voi olettaa sen tiputtavan karvaa ihan hirveitä määriä. Ehkä siinä vaiheessa alkaa karva tippumaan, kun on ulkona öitä myöten.

Pikku pirpanoilla on kohta ikää kaksi viikkoa. Ihan kun ne olisivat vasta eilen syntyneet.... Nyt ne ovat alkaneet avaamaan silmiään! Eilen aamulla huomasin, että kaikista pienimmällä vauvalla oli molemmat silmät auki. Ja tänään suurimmalla osalla oli silmät raollaan. Porukka saa kasvaa vielä ihan rauhassa syyskuuhun asti, jonka olen takarajaksi asettanut uusien kotien etsinnälle. Joko myyn pari poikasta tai etsin niille tosiaan ne sijoituskodit.

Oliko tässä kuvasatsissa lempparikuvia kenelläkään? :-)

Blogipolku

Blogilista ilmeisesti lopettaa, niin muista blogeista bongasin tämän tälläisen Blogipolku-nimisen blogilistauspaikan. On muuten huikean kivanoloinen paikka! Tämä blogi on nyt siellä listoilla :)

Meidät löydät täältä!

8 päivän ikäiset

Söpöysvaroitus astuu voimaan nyt! :-) kuvat otin eilen aamulla, jolloin poikasilla oli ikää 8vrk. Poikaset toivottavasti avaavat silmät pian, jonka jälkeen niistä on kivempi ottaa kuvia. Olen edelleen sitä mieltä, että poikaset ovat perineet Reiska-isänsä menojalan vipatuksen sillä en meinannut kameran kanssa pysyä perässä, kun sakki kömpi huterasti hirveätä vauhtia eteenpäin. Donna on aina ollut todella rauhallinen persoona ainakin näin täysikasvuisena, mutta Reiska on kuin veistetty eri puusta. Olenkin sitä nimittänyt leikkisästi duracell-pupuksi :-D

Tiettyä suosikkipoikasta mulla ei vielä ole, kaikki kun ovat mun sydämmeni sulattaneet. Vauvat saavat kasvaa kotona ainakin kolmikuukautisiksi, jonka jälkeen pitäisi päättää ketkä jäävät kotiin ja ketkä matkaavat suureen maailmaan. Kaikkia kun en pysty kuitenkaan pitämään, vaikka haluaisinkin. Toinen vaihtoehto olisikin sijoittaa osa poikasista, jos vain fiksut sijoituskodit löydän. Onneksi heinäkuuhun on aikaa...

mutta siis, tässä kuvat eiliseltä;