Kysymyspostaus!

Meinasin vähän, että tämmöinen kysymyspostaus olisi kiva toteuttaa jos teillä lukijoilla on joitain kysymyksiä mielessä! Kysymyksiä saa laittaa ihan taivaan ja maan väliltä, koskien kaneja, kanien kasvatusta, kanilaa, minua tai oikeastaan ihan mitä vaan. Vastaan sitten teille parhaani mukaan. Aikarajaa kysymysten esittämiseen en aseta! :-)

Mitä meillä syödään?

Mitähän nuo kanilassa asuvat karvakasat oikein syövät? Tässäpä teille vastaus edellä mainittuun kysymykseen. :-) 

Ikeakasseissa on näppärää säilyttää heinänvintiltä haetut paalit!

Heinä on meidän kanien pääravinto niin kuin se pitäisi kaikilla kaneilla ollakin. On sanottu, että heinän osuus päivittäisestä ruuasta pitäisi olla vähintään 80% ja meillä se määrä täyttyykin mennen tullen. En ole koskaan ostanut heinää eläinkaupoista tai marketeista, vaan hakenut isomman satsin heinäpaaleja läheiseltä tallilta. Eläinkaupoissa heinän hinta on ihan kamalan korkea, ja siitä saa melkein kympin maksaa jostain naurettavan vähäisestä kilomäärästä. Samalla hinnalla saa monta isoa paalia tallilta, kuin yhden-kahden kilon heinäpussukan kaupasta. Ja yleensä ei-eläinkauppa/markettiheinä heinä on laadukkaampaa ja pölyttömämpää. Oskuheinä on sellaista, jota en ikipäivänä omien kanieni nenien eteen pistäisi. Pehmeä höttöheinä ei ole ole muutenkaan ideaali-ruokaa kaneille. Meillä se syljetään raa'asti pois suusta, jos sitä on kovakortisemman heinän seassa :P

Täysiä heinäpäiviä meillä on ainakin viisi viikossa, joiden lisäksi kahtena päivänä puput saavat pellettiä. Silloinkin niillä on heinää nenien edessä jatkuvasti, mutta huomattavasti se heinän kulutus silloin vähenee. 

Excel + RR

Olen syöttänyt kaneille vaikka minkälaista pellettiä, ennen kuin löysin Mustista ja Mirristä Burgess Excelin. Excelin jämiin on sekoitettu Rabbit Royalen jämät, ja ihme kyllä kukaan kaneista ei valikoi "herkkupaloja" normipelletin joukosta. Talvella mulla oli tässä mixissä mukana vielä pellavarouhe, koska Rabbitti ei ole itsessään niin valkuispitoinen. Ulkokanit tarvitsevat myös enemmän rasvaa talvella, ja tuo Rabbitti on liian kevyttä itsessään. Pellettiä kanit saavat siis kahdesti viikossa joko 1/2 dl tai 1dl kerrallaan, riippuen toki kanista ja sen tarpeista. Kesällä voisi toki pelletin antoa vähentää, kun ruokavalioon tulee lisäksi tuore heinä.

Tuoreruuan määrä vaihtelee todella paljon viikottain (mitä jaksan niille jääkaapista raahata syötettäväksi..). Suosikkeja ovat porkkana, kurkku, tomaatti ja kaali. Kaali on uudempi tuttavuus kaneille, mutta alkumaisteluiden jälkeen on aikamoinen hitti! Viime kesänä kanit saivat suoraan omalla kasvimaalla kasvatettuja porkkanoita ja salaattia, mutta vielä niiden tarvitsee tyytyä kaupan porkkanoihin. Täksi kesäksi pistän kasvamaan varmaan enemmän yrttejä ja salaatteja, joten kanit pääsevät kunnolla herkuttelemaan. Haluaisin kovasti, että kanit saisivat syödä monipuolisesti kaikkea tuoretta ja siihen pyrinkin tämän tulevan kesän aikana.

Näin meillä, mitä teidän kanit syövät? :-)

Rebellion - duracelpupu

Houdini's Rebellion on ihan ensimmäinen pupuni ikinä. Viime vuoden alkukesän kinusin poikaystävältäni kania pitkään ja hartaasti, kunnes sain tahtoni läpi. Heinäkuun lopulla sitten käytiin hakemassa 21.5.2014 syntynyt sinichinchillan värinen kääpiöluppauros kotiin. Muistan sen automatkan, kurkin kuljetuskoppaan herkeämättä hengittääkö pikkukani ja ettei se ollut sydänkohtauksen partaalla jostain järkytyksestä. Poikaystävänkin käskin ajamaan mutkista hiljempaa.  Pientä ylireagointia(ko?) kenties. Ja voi sitä riemua, kun kani oli vihdoin ja viimein kotona. Ja itselläni silmissä vilkkui vain sydämen kuvat. Ihme, etten sitä pumpuliin käärinyt tai ottanut viereen asti nukkumaan öitä. Pikku hiljaa pystyin hölläämään ja ottamaan rennommin kanin hoitamisen suhteen.

Kesälomalla kun olin, niin oikeastaan joka hetken vietin kanilassa Reiskan seurana. Enhän minä sitä viitsinyt yksinkään jättää! Koti-ikävä taisi Reiskalla vähän olla. Juomapullosta kaveri ei suostunut juomaan alkuunkaan, joten tyrkytin sille muutaman päivän vettä kupista niin, että siinä oli kurkun palanen. Samalla kun se näykkäili kurkusta, niin se sai nestettä kroppaansa. Siinä vaiheessa kun näin sen ensimmäistä kertaa juomassa pullossa iso kivi vierähti harteilta pois. Sitä huojentunutta oloa ei voi sanoin kuvailla. Ruoka kuitenkin maistui tälle pikkusyöpölle erittäin hyvin ja varsinkin hiirenvirna oli sen suosikkia. Näkee nyt tänä kesänä, että onko se hiirenvirna vielä herkkulistan ykkösenä. Hyvänä kakkosena on ihan vain se kurkku.

Reiska täyttää ensi kuussa jo vuoden!! Tuntuu vain siltä, että kanin kotiin hakemisesta olisi kulunut vain pieni hetki. Toisaalta en haluaisi ajan kuluvan näin nopeasti, mutta nautitaan yhteisestä ajasta vielä kun pystytään. Reiskasta on tullut iso poika, ja se on näyttänyt vilauksia kovis-puolestaan murisemalla ja puremalla mua lukemattomia kertoja. Olen sanonut, että Reiskalla alkoi murkkuikä sinä samana hetkenä kun Unski ja Donna saapuivat meille. Heti alkoi oman reviirin puollustaminen, ja mullahan on arvet sormessa siitä kun Reiska puri mua silloin ensimmäistä kertaa. Kani muuttui ihan totaalisesti toiseksi. Reiskalla on selkeästi kaksi puolta, pikku pahoilaispuoli sekä enkelipuoli. Vauhtia herralla riittää ja vaikka pihalla viettäisi valjaissa tunnin loikkien, silti energiaa jää kepposten tekemiseen.

Ikioma pösilö <3

Murkkuikä kun tuosta laantuu ja siitä tulee se paijattava sylipupu, voisi olla näyttelyttämisen vuoro. Syksyllä sen viimeistään vien ensimmäisiin näyttelyihin, kun kesällä ei taideta mitään näyttelyitä järjestää. Aikaisemmin keväällä se oli semmoinen rimpula, niin en kehdannut viedä sitä näytille. Reiskan harvinasen värin takia meinasin sitä käyttää tulevaisuudessa jalostukseen, ainakin omaan käyttöön. Donnan se on nyt kerran astunut ja nyt innolla odottelen tuloksia.

Tässäpä oli vähän Reiskan tarinaa. Haluatteko muista pupuista (Donnasta, Unskista ja Bellasta) lukea samantyyliset pätkät? :)

Kanien kesäasunnot

 

Näin ne kanit sitten meinaavat kesän asustaa. Meinasin tosiaan, että kanit viettävät kesäkuukaudet ulkona yötä päivää, kovin ne ovat  totutelleet ulkona olemiseen näin päivisin. Kaatosateen ja ukkosen yllättäessä toki ne sisälle pystyn ottamaan, mutta onhan niillä pressuja sateen suojina. Pari mökkiä pitäisi nikkaroida lisää ja täyttää ne heinällä että niissä olisi lämmin ja mukava nukkua. Katsotaan nyt, kuinka kauan vielä menee ennen kuin voin ne ulos jättää oikeasti yötäpäivää. Tekisi oikeasti mieli jo nyt toteuttaa suunnitelmat, mutta en vielä kehtaa  jättää niitä ulos yöpakkasten armoille.

Bellalla on toistaiseksi häkkinä kompostikehikoista tehty viritelmä, jossa se on yllättävän hyvin pysynyt karkaamatta. Häkien reunoja se kaivelee, mutta vielä se ei ole päässyt pujahtamaan häkistä ulos - ja hyvä niin. En välttämättä halua juosta pitkäkoipisen kanin perässä ympäri pihamaata. Unski ja Bella kyllä vaihtaa päittään häkkejä vielä, kun Unskille tuodaan puuhäkki sisältä johon tämä jo olemassa oleva kompostikehikkohäkki yhdistetään. Bella sitten pääsee verkkopohjaiseen häkkiin elelemään juuri tuon kaivelemisen takia. Toivon myös, että kanit ovat häkeissään turvassa pedoilta. Täällä päin kun liikkuu kettuja ja ilveksiä, niin varmaan minun pitää ensimmäiset yöt telttailla kanien häkkien vieressä että saan itselleni mielenrauhan! :--D

Mutta näin meillä - millaisia ulkohäkkiratkaisuja teillä lukijoilla on? :)

Bloglovin'

Bloglovinissakin onnistuu nyt blogin seuraaminen! :)
 Follow my blog with Bloglovin

Ajatuksia blogista

Vielä muutama sananen näin alkuun; mikä tarkoitus tällä blogilla oikein on?

Ensisijaisesti tämä blogini on päiväkirja, johon tulen jakamaan pääasiassa jokaisen kanini kuulumisia useamman kerran viikossa. Pääsette seuraamaan matkaani viralliseksi kanien kasvattajaksi "paraatipaikalta", johon sisältyy  aivan varmasti suuria pettymyksiä, mutta toivottavasti edes muutama onnistuminenkin. Blogiin tulen kirjoittamaan aina sen hetkiset fiilikset (...kun epätoivo valtaa mielen) sillä vuodenkin päästä haluan palata vanhoihin blogikirjoituksiin. Periksi en kuitenkaan tule antamaan, vaikka välillä tekisikin mieli heittää hanskat tiskiin ja luopua kaneista. 

 

Kaiken muun rinnalla haluaisin kirjoitella jonkinnäköisiä 'asiatekstejä' koskien esimerkiksi kanien hyvinvointia tai omia huomioitani, mielipidekirjoituksia unohtamatta. Jokakeväiset kaninpoikasia huvin  ja urheilun vuoksi teettävät "kasvattajat" saattavat olla hyvinkin ensimmäinen aiheeni.  Varmasti tulen kirjoittamaan kasvatustavoitteistani sekä kasvattajan vastuusta siinä samalla.

Monta postausideaa on jo mielessäni, jotka haluan lähiakoina toteuttaa (kuvapostausta, videota, kysymyspostausta vastauksineen?). Kun pääsen kanieni kanssa näyttelyissä käymään, niin ehdottomasti näyttelyihin valmistautumisesta sekä itse näyttelytunnelmasta tulee postauksia. Toki jos teillä lukijoilla tulee ideoita, niin niitä saa heitellä tännepäin!

 

Kanit eivät ole tylsiä nurkassa kököttäjiä, vaan niistä saa yllättävän hauskoja kuvia ja sitä kautta monen monta kuvapostaustakin. Kameran käytössä haluaisin vielä kehittyä, joten mikä olisikaan parempi harjoittelukeino kuin omista kaneista kuvien ottaminen! Tuon vanhan Canon EOS 1000D:n tilalle olisi haaveissa ostaa uudempi malli, mutta katsotaan milloin kukkron nyörit löystyvät.

Ja mielelläni otan vastaan risuja ja ruusuja blogista ja kaikenlaisia kehitysideoita! :)

Unski valjaissa!

Mulla oli tänään pieni hetki päivällä, jolloin ehdin nappaamaan kameran mukaan ja lähteä Unskin kanssa pihamaalle tutkiskelemaan. Unski ei ole koskaan pitänyt valjaita päällä ennen tätä, mutta ulkoili niissä kuin vanha tekijä. Onneksi tuo kani on sellainen löllykkä, joka ei hievahtaisi senttiäkään jos taivas putoaisi niskaan :') Muutamat kuvat ehdin siitä ottamaan, ennen kuin alkoi menojalka vipattamaan ja Unski hyppelehti ympäri pihaa minä roikkuen hihnassa. Semmoinen karvaturjake tuo vielä on, että valjaat hukkuvat nähtävästi turkin sekaan. Nähtävästi pitäisi nuo kuvat ladata jonnekin muualle kuin bloggerin kautta picasaan, kun menettävät laatunsa ihan totaalisesti.

Nyt illalla mennessäni kanilaan iltatarkistusta tekemään, Bella oli järjestänyt minulle vastaanottokomitean. Siinä se kökötti ovella, kun sisään kanilaan astuin. "Voi kakka sentään" taisi olla ensimmäinen reaktioni. Pientä iltaliikuntaa siinä samalla, kun sen perässä juoksin ennen kuin sain sen napattua kiinni. Bella oli leikkinyt ilmeisesti houdinia, jollain lailla se oli itsensä saanut ulkoistettua häkistä. Ties kuinka kauan se oli kanilaa juossut ympäri, Unski oli selkeästi sen liikkeitä päivystänyt oman häkkinsä luukulla. Huh, onneksi ei ollut kumpikaan pojista juoksemassa vapaana kanilassa... muuten olisi kuukauden päästä tulossa pikku-belloja.

Jätetään pitemmät kuulumiset seuraavaan kertaan, jotta pääsette kuvien pariin;

 Löytyikö joukosta teidän suosikkikuvaa/kuvia? :)

Mitä meille kuuluu?

Ajattelin palata kirjoittamaan tätä blogia uudestaan puhtaalta pöydältä. Opiskeluni olen nyt saattanut loppuun, joten aikaa on nyt enemmän kaneille että tämän blogin kirjoittamiseen. Kaikki kanit mennä porskuttavat samaan tahtiin, niin kuin viime vuonnakin. Blogin kolme päätähteä Donna, Unski ja Reiska ovat saaneet uuden kaverin joukkoonsa. Helmikuussa kävin hakemassa Urjalan läheisyydestä ensimmäisen sijoituskanini rexnaaraan nimeltä Pawhill's Berdita. Lähitulevaisuudessa aion ostaa Bellan ihan ikiomaksi.  "Bella" on osoittautunut hieman ujoksi, mutta rohkaistuu kyllä koko ajan. Kaniin ihastuin ja rakastuin päätäpahkaa, kun sen omistaja lähetti minulle ensimmäiset kuvat facebookin välityksellä. Bella saattaa hyvinkin olla kimmoke alkaa kasvattamaan rex-kaneja joskus tulevaisuudessa.  Nyt vielä odotetaan muutama kuukausi, että Bellan voi astuttaa ensimmäisen kerran. Innolla odotan tämän neidin poikuetta! Bellalle pitäisi vain löytää sopiva uros valmiiksi heinä/elokuuta varten.

Helmikuussa kävin suorittamassa Suomen Kääpiökanit ry:n järjestämän kasvattajakurssin, jossa paneuduttiin mielenkiintoisiin aiheisiin ja monenmonta vinkkiä minua kokeneemmilta kasvattajilta korvan taakse. Kasvattajakurssi on pakollinen suoritettava, jos aikoo anoa Suomen Kaniyhdistykseltä virallista kasvattajanimeä kasvattamillensa kaneille. Heinäkuun jälkeen voin laittaa vihdoin ja viimein kasvattajanimihakemusta eteenpäin!

Töminän Donitsi, tutummin Donna pyöräytti ensimmäiset poikasensa noin kaksi viikkoa sitten. Tätä poikuetta odotin kuin kuuta nousevaa, mutta harmikseni kumpikaan syntyneistä luonnonsinisistä muksuista ei ollut enää elossa kun sunnuntaiaamuna kanilaan menin ruokkimaan kaneja. Positiivisin seikka oli kuitenkin se, että Donna oli sentään tiinehtynyt. Itselläni oli sen päivän aika haikea fiilis. Sain kasvattajatutultani ohjeeksi astuttaa Donnan heti uudestaan synnytyksen jälkeiseen poikaskiimaan. Kovin on jo samat tiineyden "merkit" ilmassa, kuin viimeksi; häkkiä laitetaan uuteen uskoon kaivamalla kuoppia ja pöllyttämällä heiniä sekä puruja. Laskettu aika on sitten reilun parin viikon kuluttua, ja todella toivon että tällä kertaa poikaset selviytyisivät hengissä. Täällä blogin puolella tullaan aivan varmasti seuraamaan poikasten kehitystä ja kasvua isoiksi pupuiksi, kunhan nyt ensin syntyvät.

Tämän kesän aikana koitetaan päästä edes yhden tai kahden kanin voimin näyttelyihin, jotka olisivat suht lyhyen ajomatkan päässä. Näyttelykelposia kaneja omasta sakista ovat ainoastaan Bella ja kääpiöluppauros Rebellion eli "Reiska". Donna jäi kokonaan jalostuskäyttöön viime marraskuisten näyttelyiden jälkeen, joissa kävi ilmi että naaraan turkista puuttuu yksi väriominaisuus. Pettymys oli suuri, koska ajattelin rekisteröiväni Donnan mutta nyt se jäi vain ajatustasolle. Reiskan haluaisin rekisteröidä vielä tänä vuonna, vaikkei sen kanssa olekaan kiire.

Näin siis meillä, ja toivottavasti jäätte tätä blogia ja meidän elämää seuraamaan! :)

Uusi alku

"Uusivanha" blogi, jonka päätin tauon jälkeen avata uudelleen ja aloittaa kirjoittamaan uudella inspiraatiolla. Kanilassa minulla on neljä kania; kolme kääpiöluppaa ja yksi pystykorvainen rex. Blogi kertoo omien kanieni touhuista ja elämän käänteistä, sekä tulevaisuudessa pienimuotoisesta kääpiöluppien kasvattamisesta. Tie kasvattajaksi on pitkä, mutta ensimmäiset askeleet siitä matkasta on jo otettu.

Tervetuloa mukaan!